Teimme jo
maaliskuussa päätöksen lähteä kisaamaan taas Rokualle, tällä kertaa lyhyemmälle
matkalle mitä 2012. Tarkoitus oli pitää kunto kovana kisaan mentäessä, mutta
ainakin Petrillä tuli treenaamiseen melkoinen katkos kesäkuun alussa, ensin
Jukolan kanssa passailessa, sittemmin 2 viikkoa flunssassa olleena. Ennen kisaa
tulikin käytännössä Jukolaa lukuun ottamatta 5 viikon tauko urheilusta.
Kuitenkin vuosi muuten on kulkenut kisojen puolesta hyvin ja luotto omaan tasaisen tappavaan möyrimiseen oli siinä
mielessä kohtalainen.
Kisaan
valmistautuminen jäi jälleen kohtalaisen kehnoksi: Niilo sai pyörän vasta
edellispäivänä Oulusta ja lenkkejä tälle kesää takana oli pyöreät nolla, toisaalta
Petrillä pyörä oli ollut, mutta lenkkejä ainoastaan 3 koko vuonna.
Valmistelevia harjoituksia (pyöräily+juoksu) Petrillä takana alkukesästä 3.
Niilo saapui perinteiseen tapaan töistä melkoisen säädön kanssa Ouluun (kotona
00.30) ja aamulla lähtö myöhästyikin hieman sekä Petrin, että Niilon osalta ja
kisapaikalle tulikin hieman kiire. Emme ehtineet tehdä valmistelevia
toimenpiteitä riittävällä tasolla (lähinnä reitin piirtäminen ja läpi
ajatteleminen).
Itse kisassa
otimme räväkän startin: n. 100 metriä täysillä letkan kärjessä, jonka jälkeen
jarrut pohjaan ja tyytyminen n. 7-8 sijan paikkeille juoksuprologin alkuun.
Heti reitin alussa menimme ojarumpua pitkin junanradan alitse, jossa olimme
tyytyväisiä päällystettyämme kisakartat kontaktimuovilla, jolloin karttojen
kastuminen ei ollut vaarana (muutamalla tämä olikin ongelmia aiheuttanut).
Prologista vaihtoon ja pyöräilyn alkuun n. sijalla 8 rauhallisella tahdilla.
Pyöräily lähti
Petrin suunnistaessa kohtalaisesti liikkeelle ja ensimmäiset välit tulivat
varsin mukavasti telkkä pönttöön ja telkkä pöntöstä – periaatteella. Kuitenkin
pyöräilyn kolmannelle rastille teimme melkoisen muhkean virheen. Emme ehtineet
piirtää ko. väliä kartalle etukäteen ja teimme nopean reittisuunnitelman
lennosta. Emme kuitenkaan nähneet, että Muhosjoen ylittävä polku ei menekään
siltana joen yli, vaan päättyy rantaan. Harhailimme ensin oikeaa polkua
etsiessä 15-20 minuuttia, jonka jälkeen päädyimme ylittämään joen pyörien
kanssa. Ylityksen aikana Niilon pyörästä irtosi takarengas, jonka äheltäminen takaisin puoliksi vedessä oli taas seikkailua! Siinä sitä sitten painettiin sen jälkeen yli 20 metriää korkeaa pystyjyrkkää seinämää pyörien kanssa! Kokonaisuudessaan virhettä tuli arviolta 25 minuuttia. Kärjestä jäimme
30 minuuttia ko. rastivälillä. Siitä suunnistuksen hieman sekoittuessa teimme
myös seuraavalle välille yli 15 minuutin virheen. Sen jälkeen toimintamme
hieman lamaantui, myös seuraavalla perusvälillä jäimme lähes 6 minuuttia
kärjelle, puhtaasti jaloilla.
Siirryimme
melontaan hieman papat meloo – fiiliksellä ja melonta tuli melko kohtalaisesti,
vauhti ei päätä huimannut, muttemme myöskään jääneet kauheasti kärjelle (kärki
1 h 12 min, me 1 h 20 min). Tämän jälkeen kanootit ylös ja coastaleering, jossa
jotenkin yllättävästi sytyimme hereille uudestaan! Ensimmäiselle välille vielä
jäimme 1,5 minuuttia, mutta 2 seuraavaa väliä toiseksi nopeimmilla ajoilla ja
edellä meneviä mukavasti kiinni (6-7 minuuttia järjestäen). Kuitenkin teimme
vielä yhden huonon reitinvalinnan ja jäimme kärjestä uudestaan lähes 6
minuuttia ja lähimmistä kilpakumppaneista 4 minuuttia. Kuitenkin saimme
porukkaa kiinni ja näköetäisyydelle, joten homma alkoi rullaamaan ja taistelutahto
nousi!
Juoksuosuudella
etenimme Petrin vauhtia (tasaisen tappavaa mönkimistä), juoksemalla kuitenkin
koko ajan. Kisaa oli takana n. 6 tuntia. Hyviä reitinvalintoja ja tasaista
etenemistä (rastivälit sijoilla 6-9). Juoksu ei tuntunut mitenkään lennokkaalta,
mutta pyöräilyn alku kiilsi mielessä. Painoimme myös Niilon huikeilla
reitinvalinnoilla mm. lehmähaan läpi ”hiehot saattavat tulla lähelle, mutta
pitää vaan olla asenteella niitä vastassa niin ei ne mitään tee”. Niilolla
tuntui koko ajan olevan paukkuja kovempaankin vauhtiin, mutta Petrille tultiin
aika maksimia.
Pyöräilyn alku
olikin sitten yllättävä, koska juuri juoksussa niin pirteä Niilo hyytyi heti
alkuun yllättävän paljon. Mukana oli varmasti omaa jännittämistä hyytymisestä
yhdistettynä kovaan mäkeen ja energian loppumiseen. Niilolla kesti myös hetki,
ennen kuin sai geeliä alle ja mieli alkoi piristymään. Jäimme mm. heti
ensimmäiselle pyörärastille yli 11 min kärkeen ja muistakin muutamia
minuutteja. Kohta kuitenkin geeli alkoi vaikuttamaan ja maalin lähestyessä
saimme muita kiinni, vaikka vauhti tuntui melko rauhalliselta. Seuraaville
väleille kuitenkin hyvää reitinvalintaa ja tasaista etenemistä: osuusajat 7. ja
4. ja edellä meneviä kiinni yli 10 minuuttia.
Loppuun tulikin
sitten kova loppukiri, saimme ajettua 4 edellä menevää porukkaa kiinni ja
olimme jo osittain edellä, kunnes muut aloittivat loppukirin veivaamisen. Pari
minuuttia takkiin, vaikka kuinka koitimme polkea, viimeinen rasti vesitornin
päältä ja maaliin sijalla 8. Jäimme 4 minuuttia 5. sijasta ja olimme lopussa
melonnan jälkeen 5 nopein porukka. Kahden kärki (Ojala & Höynälä ja
hiihtopojat) olivat omaa luokkaansa lopussa, mutta muut tulivat lopun aika
tasatahtia kanssamme, tai paremminkin jäivät.
Kehitettävää:
-
Reilusti ajoissa piirtämään karttoja, kartan
piirto yliviivauskynällä
-
Mielikuvaharjoitus radasta jo ennen
pyöräsuunnistusta
-
Kontaktimuovit karttoihin
-
Lopussa voi saada kiinni
-
Petrille juoksutreeniä, Niilolle pyörätreeniä
-
Energiatankkaus tasaisena (huolehdittava myös
kaverista!)