Heti alkuun täytyy todeta, että teksti on aiempiin kisakertomuksiin verrattuna kevyesti enemmän kantaaottava myös järjestelyjen osalta. Toivottavasti mahdollisimman moni tulevia kisoja järjestäjä jaksaa lukea tämän läpi ja miettiä muutamia tärkeitä pointteja läpi.
Meillä tiimi siis Petri, Taneli ja Paavo. Leon Lenkeiltä on tällä kolmikolla yhteiskokemusta takana parin vuoden ajalta ja aina on yllättävän hyvin yhteispeli toiminut. Siinä mielessähän meillä on harvinaisen hyvä tilanne tällä hetkellä, että "ringissä" on tällä hetkellä 5-7 miestä, joista käytännössä aina saadaan vähintään yksi tiimi kisaamaan. Ja kaikilla kokoonpanoilla menestyminen on mahdollista.
.JPG)
Kisan teema oli tällä kertaa Badding, olivathan kisat Salossa. Tehtäväluettelo oli ensimmäinen suuri kritisoinnin kohteeni ja samaa vikaa on ollut mielestäni jo muutaman vuoden ajan lähestulkoon kaikissa PT-kisoissa. PT-kisojen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin olla myös koulutuksellinen ja tehtäväluettelon tulisi vinkeillä suunnata harjoittelua oikeisiin asioihin. Viime aikoina tehtäväluettelot on kuitenkin rakennettu siten, ettei niistä saa valmistautumiseen mitään vinkkejä. Miksi tehtäväluettelo sitten julkaistaan, jos sen tarkoituksena ei ole edesauttaa harjoittelua kisoihin? Tällä kertaa tehtäväluettelo oli tehty Baddingin kappaleiden mukaan - hieno ajatus, muttei siitä kyllä mitään oikeasti valmistautumista auttavaa saanut irti.
Kisa lähti käyntiin ehkä kisan parhaalla tehtävällä: kitaralla. Saimme homman heti hyvin liikkeelle ja kitarasta tuli varmasti yksi siisteimpiä kätevyyksiämme koskaan. Pisteissä taisimme olla 3. parhaita (7,5/9.).
Lähtökätevyyden jälkeen alkoikin sitten käytännössä koko lauantain kestänyt jonottaminen. Taisimme jonottaa joka ikiselle rastille, yhteensä luokkaa 2,5 h päivän mittaan. Ja tehtävät eivät todellakaan olleet semmoisia, että jonotus olisi ollut pakollista. Suorituspaikkoja ja ilmoittautumispisteitä oli vain liian vähän. Tämän vuoksi kisoissa on suunnistustehtävä yleensä heti alkuun, jotta eroja saadaan aikaiseksi.
Muutamia tehtäväpoimintoja:
- Laulu suomalaisesta maalaiskunnasta => n. 50 kysymystä Salosta, olimme valmistautuneet maakuntalauluihin. Veikkaamiseksi meni.
- Nyt kaikki rokkaamaan => mitähän tähän olisi pitänyt valmistautua? Baddingin laulujen nimiä. Veikkaamiseksi meni ja ärsytti. Haluaisin tämän tehtävän osalta kysyä, mitä järjestäjä tällä tehtävällä oikein haki? Koska nyt tehtävä oli kaikilta tiimeiltä 90% lottoamista.
- Koetetaan uudestaan => hauska partion yhteistoimintaa mittaava tehtävä, jossa aika oli liian lyhyt (oli lyhennetty jonojen muodostumisen vuoksi). Aivan älytön 45 minuutin jonotus ennen tehtävää vei mielenkiinnon aivan täysin.
- Valot => laivojen valojen tunnistusta. Maakravut olisivat toivoneet kyllä selkeämpää vihjettä, jotta näitä voisi opetella. Älytön etu meripartiolaisille, joilla nämä kuulunevat perustietoon? Ähtärissä ei paljon näitä ole tarvinnut osata, mutta ne voisi opetella jos niihin viitattaisiin! Opettelimme tähän kuitenkin merimerkkien valoja, sekä otsalampun valmistuksen.
- Suon kulkija => vilttipaarien tekeminen (ei arvosteltu), ja sen jälkeen 50 metrin metsäjuoksu mies kannossa. Mikä idea? Kuka oikeasti mittaa aikaa jos miestä pitää kantaa paareilla? Aivopieru tehtävänä.
Yörastille tullessa oli fiilis melko jännä. Suunnistuksia odotettiin jo kovasti, olihan päivä mennyt pikkutehtäviä tehdessä ja jonottaessa. Yllätys oli kova, kun yösuunnistusta ei ollutkaan luvassa! Lisäksi yörastin tehtävien valinta oli täyttä lottoamista, koska lähes kaikilla tehtävillä oli palautusaika, eikä (kuten normaalisti) palautus vasta yörastilta lähdettäessä. Kämmäsin itse tässä taktikoinnin, koska otin ensiksi virkkaustehtävän (ilman aikarajaa), sen jälkeen ruokatehtävän (silakkakukko, palautus 5 h päästä) ja oletin viimeisten kahden tehtävän olevan perinteiseen tapaan aamun palautuksella. Eipäs ollutkaan, vaan veneen pienoismallin rakentamiseen oli aikaa 2h ja morsettimeen muistaakseni 1,5h. Auts. Muiden tiimien hinkatessa yhtä tehtävää kolmeen pekkaan kerrallaan, jouduimme me hosumaan yksi kutakin tehtävää (Taneli vene, Petri morsetin, Paavo ruoka/virkkaus).
Mokasin itse piirilevyyn juotettavan morsettimen valmistuksen (ei vain osaaminen riittänyt), kasasimme hätäisesti veneen aikalailla hutaisemalla ajan loppuessa ja mieliala oli kyllä jälleen kerran tässä vaiheessa kisaa aika alamaissa. 2/4 yötehtävää oli mennyt omasta mielestä täysin vihkoon. Kukosta tuli kuitenkin hyvä ja virkkaus eteni kohtalaisesti.
Pisteitä katsottaessa kisan jälkeen oli ihmetys suuri: morsettimessa jäimme vain 1-2 pistettä, vene oli 3. paras (7/8.p.) ja kukosta parhaat pisteet (7,6/8). Kun taas virkkaus (jota tehtiin paavon kanssa varmaan 6 tuntia putkeen ja mittanauhalla varmistettiin oikea koko) tuotti meille 3 pistettä pataan. Hämmentävää.
Yörastin ärsyttävin elementti oli taas tehtävien vähäisyys. 2/3 miehestä sai nukuttua käytännössä 3-5 h yöunet, koska tehtäviä ei ollut. Jos tämmöinen ratkaisu on tietoinen, voisi siitä mainita kisaohjeessa, jolloin kilpailijat voisivat ottaa makuupussit mukaan. Niitähän ei kannata turhaan kuskata mukana, jos tehtäviä tehdään koko yö (kuten kuuluisi!).
Kisan ainut suunnistustehtävä (5 pistettä!) oli heti aamun ensimmäisenä. Tehtävässä oli kokonaista 6 vai 7 rastia ja hajaantua sai, joten olihan siinä 2 rastia haettavaksi per mies. Paikkakunnalla on 2 suunnistusseuraa (Perttelin Peikot ja Angelniemen ankkuri), joten eikö kisaan olisi oikeasti saatu hieman vaativampia suunnistustehtäviä.
Kaiken lisäksi tehtävä oli kisahistoriani hämmentävin farssi. Tehtäväkäskyssä sanottiin, että varusteet tulee kantaa mukanaan. Reilun 30 kisan kokemuksella koskaan aiemmin paikasta A paikkaan B olevassa suunnistustehtävässä ei ole tarvinnut pakollisesti kantaa kamoja koko ajan mukana, vaan repun saa jättää oman maun mukaan, kunhan se on mukana maalissa. Tehtävässä ei varmasti yksikään 10 kärjen tiimeistä juossut rataa kokonaisuudessaan repun kanssa (ehkä joku on saattanut olla poikkeus, mutta kuitenkin), mutta 3-5 tiimille oli annettu hylsyt ko. tehtävästä. Nämä tiimit (me mukaanlukien) oli satuttu randomilla bongaamaan tehtävän aikana jostain ilman reppua. Jos tehtävässä on tarkoitus testata tehtäväkäskyn lukemista näin poikkeavalla tavalla, tulisi seurannan olla sitten järjestelmällistä esim. jollain rastilla. Nyt tehtävä olisi käytännössä pitänyt hylätä kokonaan, koska lähes kaikki vanhasta tottumuksesta olisivat saaneet hylsyn paremmalla valvonnalla. Hmph.
Seuraava hämmennys tuli Apina ja Gorilla - rastilla (mahtava luonnontuntemustehtävä valmistautua?! Emme lähteneet opettelemaan lähisukulaisiemme ominaisuuksia, onneksi ennen kisaa.).
Purkkeihin, joissa oli eri nisäkkäiden karvoja, ei saanut koskea. Paavo ei kuitenkaan sitä kuullut ja vahingossa ehti yhtä purkkia kääntää paikallaan 90 astetta, ennen kuin ehdin häntä kieltää siitä rastihenkilön kuullen. ("paavo ei saa koskea"). Emme saaneet tuosta varmasti mitään hyötyä, eikä siitä koitunut muille tiimeille varmasti haittaa! Rastimies ei edes huomannut virhettä ilman mainintaani. Kisan jälkeen meille oli tästäkin annettu hylsy.
Pari viimeistä tehtävää meni ihan OK ja maaliin tullessa emme odottaneet mitään mullistavaa tulosta, mutta huomasimmekin olevamme aika lähellä mitalia siinä sijoilla 3-5. Emme jaksaneet kuitenkaan jäädä odottelemaan tuloksia / tekemään tarkistuspyyntöjä vaan lähdimme sijalla 4. kotia kohti, kun vielä n. 5 tehtävää oli arvostelematta ja olimme lähellä mitaleille nousua. Yllätys olikin lopputulosten julkaisun jälkeen järjetön kun tipuimme sijalle 8. saatuamme karvatehtävän hylsyn ja suunnistuksemme pisteet oli nollattu.
Molemmat hylsymme olivat mielestäni semmoisia, että tarkistuspyynnöllä ja tuomarineuvoston kokoustamisella ne olisi saatu kääntymään hyväksytyiksi.
PT-kisojen ongelma on tällä hetkellä se, että tarkistuspyyntöjä tekemällä näitä tämmöisiä kummallisuuksia saadaan oikaistua. Se taas vaatii sitä, että paikan päällä pitäisi kykkiä 6 h ylimääräistä maaliintulon jälkeen. Olin nytkin jo ehtinyt ajaa Ähtäriin, ennen kuin lopputulokset tuli julki.
Pikkuhiljaa vaikuttaa siltä, että mitalisijoille pääsyyn vaaditaan paljon ylimääräistä aikaa istua tekemässä tarkistuspyyntöjä virheellisistä/kyseenalaisista arvosteluista.
Ei siinä, nämäkin virheet olivat semmoisia, joita voidaan korjata rastihenkilöiden kisakokemuksella. Jos sitä ei ole, tulee kisoista helposti kökköjä.
Alan henkilökohtaisesti olla sitä mieltä, että Leon Lenkille pitäisi antaa SM-arvo ja muuttaa kokemattomien kisajärjestäjien SM-kisat kansallisiksi kisoiksi. LLHK on joka vuosi SM-kisoja paremmin tehty, koska kisaperinnettä löytyy. SM-kisoissa poikkeuksia on ollut (Nyota Ya Africa, Via Custus olivat esimerkiksi todella hyviä kisoja), mutta viime aikoina olen moneen kyllä pettynyt (uusi maailma, plask, partio.nyt ja toisaalta polarpop). Jenkkilä menee varmasti siihen kehnoimpaan osaan kisoja ja itse järjestelyissä mukana olleena voin kyllä todeta sen.
Kohti tulevia kisoja! Odotukset talvikisojen suhteen ovat kyllä hyvät ja teema vaikuttaa mielenkiintoiselta (kalevala!).
Kisa lähti käyntiin ehkä kisan parhaalla tehtävällä: kitaralla. Saimme homman heti hyvin liikkeelle ja kitarasta tuli varmasti yksi siisteimpiä kätevyyksiämme koskaan. Pisteissä taisimme olla 3. parhaita (7,5/9.).
.JPG) |
| Peruskaaos lähtötehtävän aikana. (c) Laura Korppinen |
 |
| Meidän versio kitarasta. (c) Laura Korppinen |
Lähtökätevyyden jälkeen alkoikin sitten käytännössä koko lauantain kestänyt jonottaminen. Taisimme jonottaa joka ikiselle rastille, yhteensä luokkaa 2,5 h päivän mittaan. Ja tehtävät eivät todellakaan olleet semmoisia, että jonotus olisi ollut pakollista. Suorituspaikkoja ja ilmoittautumispisteitä oli vain liian vähän. Tämän vuoksi kisoissa on suunnistustehtävä yleensä heti alkuun, jotta eroja saadaan aikaiseksi.
Muutamia tehtäväpoimintoja:
- Laulu suomalaisesta maalaiskunnasta => n. 50 kysymystä Salosta, olimme valmistautuneet maakuntalauluihin. Veikkaamiseksi meni.
- Nyt kaikki rokkaamaan => mitähän tähän olisi pitänyt valmistautua? Baddingin laulujen nimiä. Veikkaamiseksi meni ja ärsytti. Haluaisin tämän tehtävän osalta kysyä, mitä järjestäjä tällä tehtävällä oikein haki? Koska nyt tehtävä oli kaikilta tiimeiltä 90% lottoamista.
- Koetetaan uudestaan => hauska partion yhteistoimintaa mittaava tehtävä, jossa aika oli liian lyhyt (oli lyhennetty jonojen muodostumisen vuoksi). Aivan älytön 45 minuutin jonotus ennen tehtävää vei mielenkiinnon aivan täysin.
.JPG) |
| (c) Laura Korppinen |
- Suon kulkija => vilttipaarien tekeminen (ei arvosteltu), ja sen jälkeen 50 metrin metsäjuoksu mies kannossa. Mikä idea? Kuka oikeasti mittaa aikaa jos miestä pitää kantaa paareilla? Aivopieru tehtävänä.
Yörastille tullessa oli fiilis melko jännä. Suunnistuksia odotettiin jo kovasti, olihan päivä mennyt pikkutehtäviä tehdessä ja jonottaessa. Yllätys oli kova, kun yösuunnistusta ei ollutkaan luvassa! Lisäksi yörastin tehtävien valinta oli täyttä lottoamista, koska lähes kaikilla tehtävillä oli palautusaika, eikä (kuten normaalisti) palautus vasta yörastilta lähdettäessä. Kämmäsin itse tässä taktikoinnin, koska otin ensiksi virkkaustehtävän (ilman aikarajaa), sen jälkeen ruokatehtävän (silakkakukko, palautus 5 h päästä) ja oletin viimeisten kahden tehtävän olevan perinteiseen tapaan aamun palautuksella. Eipäs ollutkaan, vaan veneen pienoismallin rakentamiseen oli aikaa 2h ja morsettimeen muistaakseni 1,5h. Auts. Muiden tiimien hinkatessa yhtä tehtävää kolmeen pekkaan kerrallaan, jouduimme me hosumaan yksi kutakin tehtävää (Taneli vene, Petri morsetin, Paavo ruoka/virkkaus).
Mokasin itse piirilevyyn juotettavan morsettimen valmistuksen (ei vain osaaminen riittänyt), kasasimme hätäisesti veneen aikalailla hutaisemalla ajan loppuessa ja mieliala oli kyllä jälleen kerran tässä vaiheessa kisaa aika alamaissa. 2/4 yötehtävää oli mennyt omasta mielestä täysin vihkoon. Kukosta tuli kuitenkin hyvä ja virkkaus eteni kohtalaisesti.
Pisteitä katsottaessa kisan jälkeen oli ihmetys suuri: morsettimessa jäimme vain 1-2 pistettä, vene oli 3. paras (7/8.p.) ja kukosta parhaat pisteet (7,6/8). Kun taas virkkaus (jota tehtiin paavon kanssa varmaan 6 tuntia putkeen ja mittanauhalla varmistettiin oikea koko) tuotti meille 3 pistettä pataan. Hämmentävää.
Yörastin ärsyttävin elementti oli taas tehtävien vähäisyys. 2/3 miehestä sai nukuttua käytännössä 3-5 h yöunet, koska tehtäviä ei ollut. Jos tämmöinen ratkaisu on tietoinen, voisi siitä mainita kisaohjeessa, jolloin kilpailijat voisivat ottaa makuupussit mukaan. Niitähän ei kannata turhaan kuskata mukana, jos tehtäviä tehdään koko yö (kuten kuuluisi!).
Kisan ainut suunnistustehtävä (5 pistettä!) oli heti aamun ensimmäisenä. Tehtävässä oli kokonaista 6 vai 7 rastia ja hajaantua sai, joten olihan siinä 2 rastia haettavaksi per mies. Paikkakunnalla on 2 suunnistusseuraa (Perttelin Peikot ja Angelniemen ankkuri), joten eikö kisaan olisi oikeasti saatu hieman vaativampia suunnistustehtäviä.
Kaiken lisäksi tehtävä oli kisahistoriani hämmentävin farssi. Tehtäväkäskyssä sanottiin, että varusteet tulee kantaa mukanaan. Reilun 30 kisan kokemuksella koskaan aiemmin paikasta A paikkaan B olevassa suunnistustehtävässä ei ole tarvinnut pakollisesti kantaa kamoja koko ajan mukana, vaan repun saa jättää oman maun mukaan, kunhan se on mukana maalissa. Tehtävässä ei varmasti yksikään 10 kärjen tiimeistä juossut rataa kokonaisuudessaan repun kanssa (ehkä joku on saattanut olla poikkeus, mutta kuitenkin), mutta 3-5 tiimille oli annettu hylsyt ko. tehtävästä. Nämä tiimit (me mukaanlukien) oli satuttu randomilla bongaamaan tehtävän aikana jostain ilman reppua. Jos tehtävässä on tarkoitus testata tehtäväkäskyn lukemista näin poikkeavalla tavalla, tulisi seurannan olla sitten järjestelmällistä esim. jollain rastilla. Nyt tehtävä olisi käytännössä pitänyt hylätä kokonaan, koska lähes kaikki vanhasta tottumuksesta olisivat saaneet hylsyn paremmalla valvonnalla. Hmph.
Seuraava hämmennys tuli Apina ja Gorilla - rastilla (mahtava luonnontuntemustehtävä valmistautua?! Emme lähteneet opettelemaan lähisukulaisiemme ominaisuuksia, onneksi ennen kisaa.).
.JPG) |
| (c) Laura Korppinen |
Purkkeihin, joissa oli eri nisäkkäiden karvoja, ei saanut koskea. Paavo ei kuitenkaan sitä kuullut ja vahingossa ehti yhtä purkkia kääntää paikallaan 90 astetta, ennen kuin ehdin häntä kieltää siitä rastihenkilön kuullen. ("paavo ei saa koskea"). Emme saaneet tuosta varmasti mitään hyötyä, eikä siitä koitunut muille tiimeille varmasti haittaa! Rastimies ei edes huomannut virhettä ilman mainintaani. Kisan jälkeen meille oli tästäkin annettu hylsy.
 |
| (c) Laura Korppinen |
.JPG) |
| (c) Laura Korppinen |
Pari viimeistä tehtävää meni ihan OK ja maaliin tullessa emme odottaneet mitään mullistavaa tulosta, mutta huomasimmekin olevamme aika lähellä mitalia siinä sijoilla 3-5. Emme jaksaneet kuitenkaan jäädä odottelemaan tuloksia / tekemään tarkistuspyyntöjä vaan lähdimme sijalla 4. kotia kohti, kun vielä n. 5 tehtävää oli arvostelematta ja olimme lähellä mitaleille nousua. Yllätys olikin lopputulosten julkaisun jälkeen järjetön kun tipuimme sijalle 8. saatuamme karvatehtävän hylsyn ja suunnistuksemme pisteet oli nollattu.
Molemmat hylsymme olivat mielestäni semmoisia, että tarkistuspyynnöllä ja tuomarineuvoston kokoustamisella ne olisi saatu kääntymään hyväksytyiksi.
PT-kisojen ongelma on tällä hetkellä se, että tarkistuspyyntöjä tekemällä näitä tämmöisiä kummallisuuksia saadaan oikaistua. Se taas vaatii sitä, että paikan päällä pitäisi kykkiä 6 h ylimääräistä maaliintulon jälkeen. Olin nytkin jo ehtinyt ajaa Ähtäriin, ennen kuin lopputulokset tuli julki.
Pikkuhiljaa vaikuttaa siltä, että mitalisijoille pääsyyn vaaditaan paljon ylimääräistä aikaa istua tekemässä tarkistuspyyntöjä virheellisistä/kyseenalaisista arvosteluista.
Ei siinä, nämäkin virheet olivat semmoisia, joita voidaan korjata rastihenkilöiden kisakokemuksella. Jos sitä ei ole, tulee kisoista helposti kökköjä.
Alan henkilökohtaisesti olla sitä mieltä, että Leon Lenkille pitäisi antaa SM-arvo ja muuttaa kokemattomien kisajärjestäjien SM-kisat kansallisiksi kisoiksi. LLHK on joka vuosi SM-kisoja paremmin tehty, koska kisaperinnettä löytyy. SM-kisoissa poikkeuksia on ollut (Nyota Ya Africa, Via Custus olivat esimerkiksi todella hyviä kisoja), mutta viime aikoina olen moneen kyllä pettynyt (uusi maailma, plask, partio.nyt ja toisaalta polarpop). Jenkkilä menee varmasti siihen kehnoimpaan osaan kisoja ja itse järjestelyissä mukana olleena voin kyllä todeta sen.
Kohti tulevia kisoja! Odotukset talvikisojen suhteen ovat kyllä hyvät ja teema vaikuttaa mielenkiintoiselta (kalevala!).
Moi! Olin itse noissa samoissa kisoissa sinisessä sarjassa ja voin kompata melkeimpä jokaista kohtaa! Yleensä ollaan vartioni kanssa aina oltu SM-kisoissakin neljän parhaan joukossa ja nyt tipuimme 9. sijalle. Varsinkin yörastien tehtävät, kuten teillekin, aiheuttivat meille hämmennystä. Samoin se virkkaus, jonka teimme mielestämme ihan ohjeiden mukaan, mutta emme saaneet edes puolia pisteistä... Ja lauantain tavoiteaikapisteitä emme saaneet, vaikka laskimme todella tarkkaan että olimme ehtineet! Huojentavaa lukea että muillakin oli ongelmia, mutta kuten sanottu niin ensi kerralla sitten :)
VastaaPoista